×
×

×

Kevättä kohti allergiaa uhmaten

Kevät tuo tullessaan monelle myös epämieluisia lieveilmiöitä. Jo pelkästään katupöly voi aiheuttaa monille hengitysoireita mutta varsinaisesta allergisesta nuhasta ja siitepölyallergiasta kärsii arviolta 20 – 30 % suomalaisista. Lievät ja epäsäännölliset oireet saattavat helpottua itsestään ilman lääkitystä mutta moni tarvitsee oireisiin apua. Allergia voi ikävimmillään vaikuttaa esimerkiksi yöuniin ja väsymys ja keskittymisvaikeudet puolestaan työssä ja arkisissa askareissa jaksamiseen. Väsyneenä ja tukkoisena ei tee mieli liikkua tai ulkoilla. Väsymys yhdistetään usein allergialääkkeeseen mutta saattaakin johtua varsinaisesta allergisesta oireesta. Allergisen nuhan myötä haju- ja makuaistimukset saattavat heikentyä. Suu kuivuu, kun hengittäminen ei tapahdu normaalisti nenän kautta. Allergisen nuhan hoitaminen onkin tärkeää, koska hoitamattomana se saattaa lisätä astman riskiä, vaikeuttaa astman hallintaa tai pahentaa sen oireita.

Allergiat eivät ole väistymässä mihinkään

Allergiat ovat lisääntyneet Suomessa reilusti viimeisten vuosikymmenten aikana. Siitepölykauden alkamiseen vaikuttavat lämpötilat. Ilmaston lämpeneminen onkin pidentänyt siitepölykautta ja siitepölykauden alku on aikaistunut viikoilla. Myös lehtipuiden määrä on lisääntynyt, mikä on lisännyt siitepölymäärää. Koivun siitepölyn määrä vaihtelee eri vuosina ja arvioidaan, että joka toinen vuosi tulee runsas koivun siitepölykausi. Eteläiset ilmavirrat voivat tuoda jo tammi-helmikuussa esimerkiksi pähkinäpuun siitepölyä Etelä-Suomeen Virosta ja Baltian maista. Siitepölykausi etenee etelästä pohjoiseen muutamassa viikossa.

Koivu on tavallisin siitepölyn aiheuttaja

Lehtipuiden kukinnan huippu kestää 2-3 viikkoa. Lepät ja pähkinäpensas ovat kevään ensimmäisiä allergian aiheuttajia. Lepälle herkistynyt saa usein oireita myös koivusta ja pähkinäpensaasta. Tavallisin siitepölyn aiheuttaja on koivu, joka kukkii Suomessa huhti-kesäkuussa. Jopa tuore koivuvihta voi aiheuttaa oireita allergikolle. Siitä huolimatta koivujen kaatoon talkoovoimin on turha ryhtyä, sillä siitepöly kulkeutuu valitettavasti ilmavirtojen mukana kaikkialle.

Mikä ihmeen ristiallergia?

Noin joka toinen koivuallergikko saa ns. ristiallergiaoireita eli reagoi juureksiin ja hedelmiin kuten raakaan perunaan, porkkanaan, paprikaan, tomaattiin, omenaan tai päärynään, kiiviin, pähkinään, manteliin tai joihinkin mausteisiin. Myös tuulipölytteinen ruis voi aiheuttaa ristiallergiaoireita. Ristiallergiaoireet johtavat kuitenkin harvoin vakaviin allergiaoireisiin ja kauden ollessa ohi voi allergikko olla oireeton. Ristiallergia voi aiheuttaa suun, nielun ja jopa korvien kutinaa sekä huulten ja suun limakalvojen turpoamista. Verikokeilla voidaan sulkea pois mahdollinen ruoka-allergia, mikä on tärkeää etenkin pähkinäallergiaa epäiltäessä, koska seuraukset siitä voivat olla vakavia.

Koska uskaltaisi ulos?

Ilmassa on vähiten siitepölyä aamuisin, iltaisin ja kostealla säällä. Paras aika ulkoiluun on esim. aamuisin tai myöhään illalla. Tuulisella ja aurinkoisella ilmalla siitepölyä on ilmassa paljon. Koivun ja heinien allergeenimäärä moninkertaistuu ilmassa ennen sadetta ja ukkosmyrskyjä. Pahimpaan siitepölyaikaan on hyvä välttää raskasta ulkoliikuntaa.

Heinäkuu on heinäallergikon pahinta aikaa

Heinät vaivaavat allergikkoa toukokuun lopusta elokuun loppuun. Monelle voi tulla yllätyksenä, että erilaisia allergisoivia heinäkasvilajeja on kymmeniä ja allergikko saa oireita niistä kaikista. Juhannus on heinien kukinnalle huippusesonkia ja nimensä mukaisesti heinäkuu vaikeinta aikaa. Myös havupuiden siitepölymäärät ovat suuria, mutta allergiat harvinaista. Pujon kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälissä. Sen siitepöly ei lennä kovin pitkälle, joten oireet ovat tyypillisiä pujon läheisyydessä, esim. teiden varsilla ja pelloilla. Joskus voi olla perusteltua kitkeä pujo juurineen juuri ennen kukintaa eli heinäkuun alkupuolella kodin läheisyydestä mikäli siihen on mahdollisuus.

Lääkkeettömistä keinoista apua?

Lääkkeettömiä apukeinoja ovat mm. nenän huuhtelu kannua tai suolatippaliuosta käyttäen. Joillekin ilmanpuhdistin voi tuoda oireisiin helpotusta. On myös tärkeää huolehtia kodin viikkosiivouksesta. Pyykkejä tai petivaatteita ei pidä kuivattaa ulkona siitepölyaikaan. Myös liikaa tuulettamista kannattaa välttää. Toisille oirepäiväkirjan pitämisestä voi olla apua oireiden vakavuuden ja frekvenssin arvioimisessa. Seuraa siitepölytilannetta myös näillä verkkosivuilla:

Vinkit allergian hoitoon:

  • Säännöllinen lääkitys ja oireiden mukainen hoito mikäli oireita on päivittäin. Apteekissa on tarjolla laaja valikoima eri vaikuttavilla aineilla olevia antihistamiineja. Mikäli yksi valmiste ei tehoa tai se väsyttää, kysy muita vaikuttavia aineita.
  • Allergisen nuhan hoidossa Käypä hoito-suositusten mukainen ensisijainen hoitosuositus ovat nenään annosteltavat kortikosteroidit (nenäsuihkeet). Niiden teho tulee esiin 1 – 2 viikon kuluessa, joten niiden käyttö kannattaa aloittaa hyvissä ajoin.
  • Tukihoitotuotteet:
    • Lisähoitona suositellaan ennen nenäsuihketta esim. nenähuuhtelukannua tai suolatippaliuosta, koska on tärkeää huuhtoa epäpuhtaudet nenästä pois.
    • Silmäoireisiin on tarjolla silmätippoja paikallishoitona.
  • Siedätyshoito: allergisen nuhan siedätyshoito kestää noin 3 vuotta.
  • Ole tarkkana luonnonlääkkeiden, yrttien ja rohdosten kanssa!
    • Monia asterikasveja käytetään rohdoksina, jolloin ne voivat aiheuttaa allergisia yleisreaktioita.
    • Voiteissa käytetyt kasvisrohdokset voivat aiheuttaa kosketusihottumaa.
    • Myös yrttiteet ovat erilaisten kasvien seoksia.
  • Akuuttien allergisten silmäoireiden ensisijaiseksi hoidoksi suositellaan antihistamiinisilmätippoja.
  • Vaikeiden hyttysenpistoista aiheutuvien reaktioiden ehkäisyyn voidaan käyttää suun kautta otettavaa antihistamiinia.
  • Yskä ja hengenahdistus ovat aihe hakeutua lääkäriin. Oireilija saattaa tarvita astmalääkityksen ainakin siitepölykauden ajaksi.

 

(Lähde: Allergia-, Iho- ja Astmaliitto, Käypä hoito-suositukset)

Lisätietoa ja apua allergiaan: http://ratiopharm.fi/tuotekategoria/allergia/

 

FI/ALLG/19/0014/4/ 19

ratiopharm asiakasneuvonta: 020 180 5900, arkisin klo 9.00 – 15.00